Arvontahuijaukset ja väärennetyt brändiviestit — Prisma, DNA ja muut
· Kärry
"Voitit Prisman lahjakortin." "DNA-laskusi on maksamatta." Tunnetun yrityksen nimi tekee huijauksesta uskottavan. Näin erotat aidon viestin väärennöksestä.
Brändihuijauksessa rikollinen käyttää tunnettua yritystä houkuttimena. Yleisimmät ovat arvontahuijaukset ("voitit lahjakortin") ja laskuhuijaukset ("maksusi ei mennyt läpi"). Kumpikaan ei ole aito: yritykset eivät arvo palkintoja tuntemattomilla linkeillä eivätkä peri laskuja viestin linkin kautta.
Miten brändihuijaus toimii?
Saat viestin sosiaalisessa mediassa, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä on yrityksen logo ja tuttu nimi: Prisma, K-Ruoka, DNA, Elisa, Telia, Verkkokauppa.com tai jokin muu laajalti käytetty palvelu.
Viestissä on kaksi tavallista koukkua:
Palkinto. Vastaat lyhyeen kyselyyn, "voitat" lahjakortin ja maksat pienen toimitusmaksun kortilla. Todellisuudessa annat korttitietosi ja tilaat huomaamattasi kuukausiveloituksen.
Uhka. Laskusi on maksamatta, liittymä suljetaan tai tilaus peruutetaan, jos et toimi heti. Linkki vie väärennetylle maksusivulle.
Facebookissa ja Instagramissa huijaukset esiintyvät myös mainoksina ja väärennettyinä yrityssivuina, joiden nimi on lähes identtinen aidon kanssa.
Näin tunnistat väärennöksen
Arvontoja ei voiteta ilman osallistumista. Jos et muista osallistuneesi, et ole voittanut.
Palkinnosta ei koskaan makseta. Aito palkinto ei vaadi toimitusmaksua, käsittelymaksua tai korttitietoja.
Tarkista osoite. Väärennökset käyttävät muunnoksia: prisma-arvonta.com, dna-lasku.net, elisa.fi.maksu-info.com. Aito osoite päättyy yrityksen omaan verkkotunnukseen.
Katso sosiaalisen median tilin ikä ja seuraajat. Väärennetty yrityssivu on usein perustettu vasta äskettäin, sillä on vähän seuraajia eikä sinistä vahvistusmerkkiä.
Kirjaudu itse. Tarkista laskutilanne kirjautumalla operaattorin omaan asiakaspalveluun tai sovellukseen, ei viestin linkin kautta.
Epäile jaettavaa sisältöä. "Jaa tämä kolmeen ryhmään ja voitat" ei ole minkään yrityksen käytäntö.
Mitä teen, jos annoin tietoja?
Jos annoit korttitiedot, soita pankkiin ja sulje kortti. Tarkista tilitapahtumat ja ilmoita kaikista tunnistamattomista veloituksista.
Jos annoit pankkitunnukset, sulje verkkopankkitunnukset heti pankin sulkupalvelun kautta.
Tee rikosilmoitus osoitteessa poliisi.fi. Ilmoita huijaussivustosta Kyberturvallisuuskeskukselle (kyberturvallisuuskeskus.fi) ja väärennetystä sivusta myös suoraan sosiaaliselle medialle sekä yritykselle, jonka nimeä käytettiin.
Jos huomasit toistuvan veloituksen, kysy pankilta korttimaksun estoa ja oikaisupyyntöä.
Usein kysytyt kysymykset
Järjestävätkö kaupat oikeasti arvontoja sosiaalisessa mediassa?
Kyllä, mutta arvonnat julkaistaan yrityksen omalla vahvistetulla tilillä, eivätkä ne koskaan vaadi korttitietoja tai maksua.
Miksi väärennetyt sivut näyttävät niin aidoilta?
Sivun ulkoasu on helppo kopioida. Siksi ulkoasuun ei voi luottaa — ainoa luotettava tarkistus on selaimen osoitepalkki.
Sain viestin operaattorilta, jonka asiakas oikeasti olen. Onko se sattumaa?
Yleensä kyllä. Viestit lähetetään massana, ja osa osuu oikean operaattorin asiakkaisiin.
Miten tunnistan väärennetyn maksusivun?
Tarkista osoitepalkki ja se, että sivu on yrityksen omalla verkkotunnuksella. Lue myös Mitä teen, jos avasin huijauslinkin? ja Yleisimmät nettihuijaukset Suomessa
---
Haluatko oppia tunnistamaan huijaukset käytännössä oikeilla esimerkeillä? Tutustu Kärryn ilmaiseen sähköpostihuijauskurssiin →